Hieman taloudesta

Keskiviikko 16.12.2020 klo 19.58

Pirkkalan kunnan talousarviovaltuusto pidettiin 7.12.2020, kokouksessa päätettiin siis vuoden 2021 talousarviosta. Talousarvion mukaan kunnan tulos tulee olemaan ensi vuonna n. 10 miljoonaa euroa pakkasella. Tämä ei tietysti kovin mairittelevaa ole. Huolestuttavinta tässä on se, että kunnan taseessa oleva aikaisempien vuosien kertynyt ylijäämä 43 miljoonaa euroa pienenee kertarysäyksellä saman verran. Arvioiden mukaan suunta pysyy samana ja jo v. 2023 kertynyttä ylijäämää on enää n. 21 miljoonaa euroa. Muutamassa vuodessa tullaan siis syömään yli puolet pois.

Osasyynä negatiivisiin tuloksiin on kunnan massiiviset investoinnit, joiden myötä esim. investointien poistot ovat ensi vuonna n. 13 miljoonaa. On tietenkin hyväkin asia, että kunnassa investoidaan. Se on monella tapaa elinvoimaisen kunnan merkki. Paine käyttötalouteen on kuitenkin kova. Tasapainoinen talous vaatisi, että kunnan vuosikate kattaa myös poistot. Nyt ei olla edes lähellä.

Toimintamenojen kasvu on myös melkoista, n. 5 % kasvua joka vuosi. Onkin hyvä huomata, että kun puhutaan leikkauksista kunnan toimintamenoihin, ei oikeasti puhuta leikkauksista vaan kulujen kasvun leikkaamisesta. Kulut siis kasvavat joka tapauksessa, mahdollisilla leikkauksilla pyritään ainoastaan hillitsemään kasvua.

Yritystonttien myynti on ollut tuottoisaa kunnalle ja sitä on hoidettu hyvin. Tonttien myynnistä saaduilla tuotoilla on kuitenkin jo vuosikaudet paikattu käyttötalouden vajausta. Nyt kun myytävät tontit ovat loppumassa tai vähintäänkin vähenemässä, on kunnalla edessään jälleen yksi vuositasolla useamman miljoonan kuoppa käyttötaloudessaan, joka pitäisi jotenkin paikata.

Myös kunnan velan kasvu on huolestuttavalla tasolla. Isot investoinnit vaikuttavat toki tähänkin. Mutta jos kunnan lainakanta oli v. 2017 39 miljoonaa ja vuonna 2021 tulee olemaan 82 miljoonaa, voidaan todeta kasvuvauhdin olevan melkoinen. Todennäköisesti muutamassa vuodessa luku on 100 miljoonaa.

Jos sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alusta, se ei ainakaan tule parantamaan tilannetta. Toki sosiaali- ja terveyspalveluiden kulut siirtyvät kunnalta maakunnalle, mutta niin siirtyy iso osa verotuloistakin. Jäljelle jäävällä veromäärällä tulisi pystyä kattamaan kaikki kunnalle jäävät palvelut ja se tulee todennäköisesti olemaan todella haastavaa.

Pandemian taakse ei pidä mennä. Se on totta kai osaltaan vaikuttanut heikkenevään talouteen, mutta kyllä ongelmat ovat olleet olemassa jo kauan ennen sitä. Pandemia on ehkä ainoastaan tuonut ne selvemmin esille.

Mitä tässä sitten pitäisi tehdä? Kunnassa on jo aloitettu talousohjelma, jolla pyritään nimenomaan hillitsemään kulujen kasvua. On varmaan kaikille selvää, että ei olemassa mitään yksittäistä hokkuspokkus-temppua talouden korjaamiseksi. Kombinaatio, missä pyritään kuluja hillitsemään ja tuottoja kasvattamaan, on varmasti ainoa oikea. Tuottojen kannalta olennaista on, että pidämme Pirkkalan edelleen elinvoimaisena ja vetovoimaisena kuntana, johon halutaan muuttaa niin ihmisten kuin yritysten toimesta. Veronkorotusten tie on kuitenkin käyty loppuun, siihen ei pidä enää lähteä. Veronkorotusten vaikutus on todennäköisesti pitkässä juoksussa negatiivinen.

Vaikka luvut ja ennustukset ovat synkän kuuloisia, ei pidä vaipua epätoivoon. Nämä ovat ongelmia, joihin varmasti löytyy ratkaisuja, kun otetaan härkää sarvista ja aletaan niitä ratkomaan yhteistyössä, pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Ensimmäinen askel kohti ratkaisuja on, että jokainen kuntapäättäjä tai sellaiseksi haluava tunnustaa tilanteen vakavuuden ja sen, että ongelmien lykkääminen tulevaisuuteen ei johda kuin moninkertaisesti pahempiin ongelmiin itsenäisen Pirkkalan kannalta.

Kokeileva kunta tulee pärjäämään jatkossakin

Keskiviikko 15.3.2017 klo 13.33

Kuntavaalit lähestyvät. Kuntakenttä on ennen näkemättömän myllerryksen edessä. Sote- ja maakuntauudistus tulee viemään kunnilta huomattavan määrän päätösvaltaa tuleville maakuntavaltuustoille. Mitä jää kunnille päätettäväksi? Jääkö mitään? Riittävätkö kuntien verotulot kattamaan ne palvelut, jotka kuntien kontolle jää? Mikä on kuntien tulevaisuus? Pärjäämmekö me?

Nämä kysymykset pyörivät monien entisten ja tulevien kuntapäättäjien mielessä. Itse pidän uutta tilannetta kunnille haasteellisena, muttei mahdottomana. Asenteen täytyy olla kohdallaan. Kunnilla täytyy olla myös tulevaisuudessa roolinsa. Jo pelkästään aidon lähidemokratian toteutuminen sitä vaatii. 

Mitä tämä tulee sitten vaatimaan kunnilta ja ennen kaikkea kuntapäättäjiltä? Se tulee vaatimaan sen hyväksyntää, että asiat muuttuvat. Kunnan tulee olla valmis muuttumaan, kehittymään. Jos lamaantuu muutoksen edessä, tulee muutos väkisin ja jonkun muun sanelema. Näin ollen muutoksen tulee valmistautua ja parhaimmillaan olla itse muutoksen tekijä. Tämä tarkoittaa kokeilemisen kulttuuria. Sitä, että uskalletaan kokeilla sellaista mitä ei ole aikaisemmin kokeiltu. 

Pirkkalassa tämä ajattelu on jo hyvällä mallilla. Olen ollut mukana poliittisen johtamisjärjestelmän kehittämistyöryhmässä, jossa on ollut edustus kaikista puolueista kunnassamme. Työskentely ryhmässä on ollut antoisaa ja yhteistyön henki ollut vahva. Tämän seurauksena Pirkkalassa tulee seuraavalla valtuustokaudella kunnan organisaatioon mukaan valiokunnat lautakuntien rinnalle. Tämän muutoksen ajatuksena kiteytetysti on tuoda luottamushenkilöt mukaan päätöksentekoon jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin yhdessä suunnitteleminen ja visiointi ovat mahdollista. Parhaimmillaan tämä tuo kunnan päätöksentekoon aivan uuden ulottuvuuden, joka lisää kuntamme kykyä reagoida etukäteen tuleviin haasteisiin. 

Valiokunnat ovat vain yksi esimerkki ajattelusta, jota täytyy saada lisää. Ajattelusta, jossa emme sido itseemme ”näin on aina ennenkin tehty”- ajatteluun, vaan uskallamme kokeilla. Kaikkea ei tarvitse muuttaa, se on selvää. Toimivaa ei kannata tieten tahtoen rikkoa. 

Pirkkalan kunnan valtuusto tulee muuttumaan suurelta osalta, moni ns. vanha konkari jää pois. Heille kuuluu suuri kiitos siitä, että Pirkkala on tänä päivänä monella mittarilla valtakunnan kärkeä. Valtuuston uudistuessa on kuitenkin hieno tilaisuus viedä Pirkkalan hallinto ja päätöksenteko entistä enemmän kohti tulevaisuutta. Kaikki lähtee yhteistyöstä. Siitä, että me haluamme saada asiat kuntoon.  

Kaiken keskiössä tulee olla kuntalainen. Ja ajatus siitä, että jokaisella kuntalaisella olisi asiat hyvin Pirkkalassa. Myös tulevaisuudessa. 

Tästä se lähtee!

Keskiviikko 23.1.2013 klo 9.34 - Harri Vuorenpää

Hei,

Ensiksi haluan toivottaa kaikille hyvää alkanutta vuotta 2013! 

Uusi valtuusto pääsi vihdoin tositoimiin, kun sen ensimmäinen kokous pidettiin tämän viikon maanantaina 21.1.2013. Tokihan toimintaa on ollut sitä ennenkin, kun lautakuntapaikkoja on neuvoteltu poliittisissa valiokunnissa, mutta virallinen startti oli nyt. Tilaisuutena valtuuston kokous oli hyvin pitkälti sitä mitä odotinkin, jopa hiukka rutiininomaisen tuntuinen. Tämä tosin johtui varmasti siitä, että päätettävät asiat oltiin hyvin pitkälti jo saatu neuvoteltua valiokunnissa, joten valtuuston kokoukseen jäi ainoastaan päätösten virallistaminen. Tästä johtuen kokous eteni vauhdikkaasti ja pois päästiin parissa tunnissa. Tästä kiitos kuuluu kaikkien ryhmien neuvottelijoille! Positiivinen yllätys oli myös kuntalaisten määrä lehteriyleisönä. Väkeä oli saapunut todella sankoin joukoin. Kuntalaisten kiinnostus asioihin on aina positiivinen asia!

Kokouksen kohokohta oli eittämättä paljon puhuttu pormestarivaali. Aiheesta on puhuttu paljon, ja paikallislehden sivuilla on näkynyt mitä värikkäämpiä tulkintoja pormestarivaalista, kansan tahdosta ja demokratian toteutumisesta. Koalition kaikki valtuutetut tekivät sen mihin olivat sitoutuneet ja äänestivät Helena RIssasen uudelle kaudelle. Koalitio olisi tämän halunnut tehdä avoimesti avoimella äänestyksellä, mutta kokoomusvaltuutetun pyynnöstä vaali suoritettiin suljettuna. Lopputulokseen se ei onneksi vaikuttanut.

Muutama sananen omasta päätöksestäni tukea Helena Rissasta pormestariksi. Puhun omasta päätöksestäni, koska vaikka olimme puolueena sitoutunut kannattamaan koalition pormestariehdokasta, meillä Perussuomalaisissa saa ja pitää käyttää omaa harkintaa. Mielestäni Hannu Routamaa ei missään nimessä olisi ollut huono vaihtoehto pormestariksi, päinvastoin hänellä olisi varmasti ollut suuri panos annettavana kunnalle. Siitä huolimatta Helena Rissasen kokemus, johtajuus, työskentelykulttuuri sekä poliittisen suhdeverkoston laajuus olivat ne ratkaisevat tekijät, jotka vaakakupin käänsivät Helenalle. Helena on myös tehnyt lyhyessä ajassa uskomattoman kovan työn kunnan hyväksi, mikä kuitenkin on edelleen kesken. Näin ollen on luontevaa, että johtaja joka asiat on aloittanut mallikkaasti myös vie ne loppuun. Näin ollen haluan ennen kaikkea korostaa, että kyseessä oli henkilövaalit. Kunnalle valittiin sopivin henkilö pormestariksi, ei sopivin puolue. 

Kokouksessa valittiin myös kunnalliset luottamuspaikat sekä joitakin ylikunnallisia. Yhtään liioittelematta voidaan todeta, että Perussuomalaisten itselleen neuvottelema määrä luottamuspaikkoja oli erinomainen. Meillä on hallituspaikka, edustus jokaisessa kunnan lautakunnassa sekä useita ylikunnallisia luottamuspaikkoja. Mainitsemisen arvoinen on myös se, että valtuuston toinen varapuheenjohtaja on seuraavat neljä vuotta Perussuomalainen kun Jaana Ristimäki-Anttila tähän valittiin. Onnittelut Jaanalle! Itseni valittiin ympäristölautakuntaan ja odotan todella innolla lautakuntatyöskentelyn alkamista. Pirkkala on tunnettu vihreänä kuntana ja näin ollen pidän paikkaa ympäristölautakunnassa todella vastuullisena. 

Nyt kun lähtölaukaus valtuustolle ja lautakunnille on annettu, alkaa TYÖ. Kunnalla on isoja haasteita sekä kovia päätöksiä edessä. Näitä ei pidä pelätä vaan pitää ottaa haasteet vastaan ja pitää pystyä jopa kääntää ne edukseen. Kovat päätökset täytyy yksinkertaisesti vaan tehdä sen hetkisen parhaan informaation valossa mitä meillä on. Ei se ole sen kummempaa.

Pirkkalalla on kuitenkin mielestäni hyvät mahdollisuudet luovia näistä vaikeista ajoista yli, kunhan vaan kunnan ja kuntalaisten kannalta hyvien päätösten teko ja vastuunkanto on jokaisen valtuustoryhmän yhteinen tavoite.