Yhteystiedot

Harri Vuorenpää
P. 040 7257 128
harrivuorenpaaps@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:76111 kpl

Suomen vastuu siirtomaiden riistosta

Sunnuntai 10.4.2016 klo 12:34

Twitterissä leviää viesti, jossa todetaan näin: ”On varmaan siistiä olla valkoinen ja edustaa vain itseään eikä koko rotua”. Huolimatta siitä halutaanko rasismikeskustelussa puhua roduista vai ei, on tällä viestillä kuitenkin sanoma, mistä voitaneen olla yhtä mieltä. Eli siis se, että yksilö on vastuussa omista tekemisistään ja koko ihmisryhmän syyllistäminen yksilön teoista on lähtökohtaisesti typerää ja väärin. 

No, Ylen sivuilla 9.4. julkaistussa jutussa Arkkipiispa Kari Mäkinen toteaa. että ”Meillä on täällä enemmän kuin meille kohtuullisesti kuuluu”. Tästä lauseesta olisi jo mielenkiintoista keskustella enemmänkin, mutta karvat nousevat lopullisesti pystyyn seuraavan jutussa esitetyn kohdan myötä:

  Eurooppalaisilla on jo historiallinen vastuu ja rooli maailman tilanteesta ajatellen esimerkiksi kolonialismin perintöä, jota länsimaat kantavat…”.

Eli siis ts. myös suomalaisilla on vastuu maailman tilanteesta perustuen länsimaiden kantamaan kolonialismin perintöön. En ole historian tutkija, mutta kohtuu varma olen siitä, että Suomella ei ole ikinä ollut yhden yhtäkään siirtomaata missään päin maailmaa. Monella muulla Euroopan maalla oli ja toiminta siirtomaissa ei tietenkään ollut mikään ylpeyden aihe kyseisille maille. Mutta miten ihmeessä voi olla perusteltua syyllistää Suomea ja suomalaisia ihmisiä siitä, mitä Euroopan muut maat ovat historiassaan tehneet ja mihin Suomella ei ole ollut osaa eikä arpaa?

Eli voisiko tuon twitterissä levinneen viestin kääntää myös muotoon ”Olisi varmaan siistiä olla joku muu kuin eurooppalainen niin ei tarvitsisi kantaa vastuuta kuin omista teoistaan:” 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rasismi, siirtomaat, arkkipiispa

Positiivinen rasismi

Tiistai 11.8.2015 klo 11:37

Viime aikoina on puhuttu rasismista enemmän kuin pitkään aikaan. Leimaavaa keskustelulle on ollut se, että ihmisten käsitykset siitä mikä on rasismia ja mikä ei, tuntuvat vaihtelevan huomattavasti. Ei tietenkään helpota asiasta puhumista, jos sanan merkitys on erilainen eri ihmisille. Itselleni rasismi on hyvin yksiselitteisesti toisen ihmisen syrjintää, pilkkaa tai tuomitsemista perustuen vain ja ainoastaan hänen etniseen taustaansa, kulttuuriinsa, sukupuoleensa, seksuaaliseen suuntautumiseen tai mihin tahansa sellaiseen, johon ihminen ei ole itse voinut millään tavalla vaikuttaa. Tämä on tietenkin yksiselitteisen tuomittavaa, eli toisin sanoen ainoa kriteeri ihmisiä ”arvosteltaessa” tulisi olla se kuinka he käyttäytyvät toisia ihmisiä kohtaan ja kunnioittavat yhteiskunnan pelisääntöjä. 

Tästä päästään yhteen nykypäivän käytännöistä, joka on itseäni ihmetyttänyt jo jonkin aikaa. Positiivinen syrjintä. Positiivinen syrjintä lähtee siitä ajatuksesta, että jotain syrjittyä ryhmää suositaan, jotta heidän tilanteensa paranisi. Ajatus on kummallinen siitä syystä, että ei ole mahdollista suosia jotain syrjimättä jotain muuta. Eli näin ollen suositaan tiettyä ryhmää samalla syrjien jotain toista ryhmää. Ja tällä kuvitellaan lisättävän tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta yhteiskunnassamme. Väittäisin vaikutuksen olevan täysin päinvastainen. 

Tasa-arvo on sitä, että kaikki lähtee samalta viivalta. Ei sitä, että kaikki tulee maaliin samaan aikaan. Tämä sanonta on yksi parhaista, joita olen vähän aikaan kuullut. Miksi meillä sitten pääsee kouluun helpommin tietyn äidinkielen omaava (kiintiöt) tai töihin tietyn taustan omaava henkilö (kehotus palkata tasaväkisessä tilanteessa vähemmistön edustaja/Helsingin kaupunki)? Tämä ei ole ainoastaan syrjivää enemmistöä kohtaan, mutta myös väärin niitä vähemmistöjen edustajia kohtaan, jotka ovat omalla työllään ansainneet paikkansa. Uskoisin, että harva vähemmistön edustaja, oli sitten kysymys mistä tahansa vähemmistöstä, edes haluaa ”etumatkaa” vaan vain ja ainoastaan samalle lähtöviivalle. Ja lähtöviivalle tuleekin auttaa, mutta sen jälkeen menestys on itsestä kiinni. 

Näin ollen kysymys kuuluu: jos syrjintä on rasismia ja rasismia ei saa hyväksyä eikä suvaita missään muodossa, miten rasismi on yhtäkkiä hyväksyttävää, kun sen eteen joku keksi laittaa sanan ”positiivinen”? 

2 kommenttia . Avainsanat: Rasismi, syrjintä, tasa-arvo

Monikulttuurisuus tai sen vastustaminen ei ole mustavalkoinen asia

Tiistai 28.7.2015 klo 13:13

Olli Immosen päivityksen myötä on noussut ennennäkemätön keskustelu siitä, pitäisikö monikulttuurisuutta Suomessa vastustaa vai vaalia. Tälle keskustelulle, kuten niin monelle muullekin, on leimaavaa se, että tulkintoja siitä mitä on monikulttuurisuus tai sen vastustaminen, on yhtä monta kuin keskustelijoita.

Näin ollen en halua lähteä tulkitsemaan kenenkään muun versioita vaan kerron mitä on omasta mielestäni monikulttuurisuus ja mitä siitä vastustan. Se että oltaisiin kieltämässä ulkomaalaisten ihmisten tai kulttuurien oleminen Suomessa on täysin naurettavaa. Ne ovat molemmat, sekä ihmiset että kulttuurit, muokanneet suomalaista kulttuuria ja tulevat näin tekemään jatkossakin. 

Mitä sitten vastustan? Minä vastustan sitä, ettei meillä olisi minkäänlaista sananvaltaa siihen minkälaisia vaikutteita tai kulttuurien lieveilmiöitä me hyväksymme. Tänne rantautuvat kulttuurit voivat muokata suomalaista kulttuuria, mutta ne eivät voi jyrätä sitä. Tällä tarkoitan sitä, ettei esim. eläinrääkkääminen tai naisten alistaminen ole tässä maassa hyväksyttävää, vaikka se jossain kulttuurissa näin olisikin. Tässä kohtaa meillä tulee olla oikeus sanoa: ”Tuo ei kuulu tänne, vaikka se kuinka kuuluisi sinun kulttuuriisi.” 

Meillä pitää olla myös oikeus puolustaa omaa kulttuuriamme. Jos joku vuosikymmeniä harjoitettu lakia rikkomaton suomalainen perinne loukkaa tai haittaa jonkun toisen kulttuurin edustajaa, se on hänen ongelmansa. Ei meidän. 

Toisin sanoen ketään ei käsketä luopumaan identiteetistään, uskonnostaan tai kulttuuristaan. Mutta mielestäni on selvä, että vieraaseen kulttuuriin saapuessaan joutuu jonkin verran sopeutumaan. Se ei ole kohtuutonta, eikä se varsinkaan ole rasismia. 

Tässä kohtaa joku huutaa, kuinka ”persu haluaa vaan poimia rusinat pullasta muista kulttuureista”. Huutajalle vastaan: Nimenomaan! Koska vaikka monikulttuurisuus voi olla myös rikkaus, sen negatiivisten lieveilmiöiden nieleminen ilman kakistelua ei ole mitään muuta kuin suoranaista tyhmyyttä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Monikulttuurisuus, kulttuuri, rasismi