Työvoimaa hinnalla millä hyvänsä?

Keskiviikko 21.11.2018 klo 17.36

Nyt kun lähestulkoon joka puolella hoetaan mantraa ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa”, olisi ehkä syytä määritellä tietyt reunaehdot siitä mistä oikeasti puhutaan. Tällä hetkellä tuntuu, että termi ”työperäinen maahanmuutto” saattaa käsittää keskustelijasta riippuen vähän mitä sattuu.

Ensimmäinen kysymys on se, että onko työperäinen maahanmuuttaja ihminen, joka tulee hakemaan töitä Suomesta vai onko hänellä työpaikka valmiina? Ja jos on työpaikka valmiina niin onko se ns. kuinka vakaalla pohjalla? Eli onko Suomeen tuleva työntekijä tosiasiallisesti työnhaussa muutaman kuukauden päästä? Toinen kysymys mikä pitäisi esittää kaikille ulkomaista työvoimaa vaativille on se, että tuleeko heidän mielestään tänne työtä tekemään tulevan ihmisen olla taloudellisilta nettovaikutuksiltaan positiivinen vai ei? Eli siis tuleeko hänen maksamiensa verojen kattaa esim. kaikki hänen saamansa sosiaalikulut? Yksinkertaisesti sanottuna, joutuuko suomalainen yhteiskunta maksumieheksi hänen työllistymisessään?

Mistä tullaan yhteen perustavaa laatua olevaan kysymykseen eli siihen, että tulisiko kaikki ulkomailta tuleva työvoima työllistyä vain ja ainoastaan yksityiselle sektorille? Koska Suomen pöhöttyneen julkisen sektorin kasvattaminen ulkomailta tulevalla työvoimalla on takuuvarmasti valtion budjetin kannalta negatiivista. Tämä pätee erityisesti niihin töihin, jotka syntyvät maahanmuuton oheistuotteena eli siis tulkit ja kaiken maailman tukihenkilöt.

Olen samaa mieltä siitä, että Suomi tarvitsee osaajia. Eli siis koulutettuja ja yksityiselle puolelle lisäarvoa tuovia ulkomaalaisia asiantuntijoita. Siksi ihmettelen vaatimusta tarveharkinnan poistosta. Suuri osa ns. osaajista on jo poistettu tarveharkinnasta. Miksi meidän siis tulisi päästää täysin vapaasti EU ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevia ihmisiä Suomeen töihin, jotka todennäköisesti tulisivat töihin nimenomaan pienpalkkaisille aloille? Missä hyvin suurella todennäköisyydellä Suomen valtio jäisi heidän kanssaan maksupuolelle? Puhumattakaan kolmansista maista tulleista lukutaidottomista ja kouluttamattomista ihmisistä?

Eli voisitteko työperäisen maahanmuuton välttämättömyyttä huutavat aivan ensimmäiseksi kertoa, mitä tämä välttämättömyys pitää sisällään? Ja oletteko sitä mieltä, että työvoimaa pitää Suomeen saada hinnalla millä hyvänsä?

Hinnalla, jonka suomalainen veronmaksaja sitten loppu viimein maksaa.

Demokratia työpaikalla

Keskiviikko 8.8.2018 klo 14.00

Yksinyrittäjän verotuksen järjettömyys

Maanantai 4.6.2018 klo 15.44

SDP jatkaa suklaan jakamista yrittäjille, ehdottamalla verolinjauksissaan listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verotuksen kiristämistä niin, että kevyesti verotettua osinkoa voisi nostaa yrityksestä määrän, joka on neljä prosenttia yrityksen nettovaroista nykyisen kahdeksan prosentin sijaan.

Tähän ehdotukseen olisi hyvä tuoda näkökulma, joka tänä päivänä on melkoisen yleinen eli yhden ihmisen osakeyhtiön näkökulma. Tällaisia osakeyhtiöitä, joissa on töissä ainoastaan yrittäjä itse, on melko lailla. Miten verotus siis heidän kohdallaan kulkee.

Otetaan esimerkiksi juuri aloittanut yhtiö eli ensimmäisen tilikauden käynyt. Näissä yhtiöissä liikevaihto on harvemmin yli 200 tuhatta euroa ja liikevoitto pyörii usein 5- 10 % tienoilla eli sanotaan tässä tapauksessa 20 tuhatta euroa. Jos tulos ennen veroja on siis 20 tuhatta euroa, on yrittäjällä käytännössä kaksi mahdollisuutta:

1. Maksaa tuloksesta yhteisövero ja jakaa osinkoja
2. Maksaa itselleen lisäpalkkaa tuon 20 tuhannen euron verran ja tehdä nollatulos

Kumpi on kannattavampaa verotuksellisesti? Yhteisövero on 20 % eli 4000 euroa. Oletetaan, että yrittäjän ansiotuloveroprosentti on 25 %. Jos hän tämän jälkeen haluaa jakaa osinkona kaikki loput 16 000 euroa, maksaisi hän veroja seuraavasti:

-          8 % nettovarallisuudesta (1280 eur) hän maksaisi pääomatuloa 30 % osuudesta eli 96 euroa.

-          8 % ylimenevästä osuudesta hän maksaisi ansiotuloveroa 75 % osuudesta eli 2760 eur.

-          Näin ollen hän maksaisi henkilökohtaisessa verotuksessaan osingoista veroa yht. 2856 eur, joka on n. 17,9 % 16 000 eurosta.

Eli henkilökohtaisessa verotuksessaan hän siis maksaisi 7,1 prosenttiyksikköä pienempää veroa osinkoja jakamalla kun mitä hän maksaisi suoraa palkkaa nostamalla. Tämä on se kohta missä demarit huutavat yrittäjien suosimisesta. Asia mikä aktiivisesti unohdetaan, on jo tästä summasta maksettu yhteisövero. Aivan, se on yhtiön maksamaa, ei yrittäjän. Ja kyllä, yhtiö on oma juridinen henkilönsä. Mutta tästä huolimatta, käytännössä myös tämän veron maksaa yrittäjä!

Eli lisätään se yhtälöön. Huomataan, että alkuperäisestä yrittäjän keräämästä 20 tuhannen euron voitosta maksetaan veroina 4000 eur + 2856 eur = yht. 6856 eur. Tämä on n. 34,3 % 20 tuhannesta eurosta. Jos yrittäjä olisi maksanut tuon 20 tuhatta euroa palkkana itselleen, olisi vero ollut 5000 euroa eli 1856 euroa vähemmän, koska yhteisöveroa ei olisi maksettu ollenkaan. Vaikka progressio olisi nostanut yrittäjän ansiotuloveroprosentin 30 %:iin, olisi hyöty edelleen 1408 euroa palkan hyväksi.

Mihin tämä sitten johtaa? Tämä johtaa siihen, että esimerkin kaltaisten yritysten ei yksinkertaisesti kannata tehdä voittoa. Jos haluaa vahvistaa tasettaan, mikä sinällään olisi järkevää, se maksaa tuhansia euroja. Eli siis hetkinen nyt? Yrittäjä joutuu maksamaan valtiolle siitä, että hän haluaa vahvistaa oman yrityksensä tasetta itse ansaitsemillaan rahoilla. Kyllä, juuri näin. Vaikka senttiäkään ei olisi vielä yrittäjän omaan taskuun tullut. Se että yrittäjä ei verotuksellisista syistä halua vahvistaa yrityksen tasetta, ei ole hyvä asia. Se tekee yhtiöstä huomattavan paljon haavoittuneemman huonojen aikojen osalta sekä huonontaa esim. yhtiön mahdollisuutta saada vierasta pääomaa.

Näin ollen huomaamme, että demareiden ehdotus on esimerkkiyrityksen kannalta jotain typerän ja merkityksettömän väliltä. Niin kauan kun yhtiön tulosta verotetaan ensin yhtiöltä ja sen jälkeen yrittäjältä näkemättä, että verotettava on käytännössä sama, luodaan kynnys yhtiön orgaaniselle kasvulle, joka parhaassa tapauksessa luo lisätyöpaikkoja.

Niitä oikeita lisätyöpaikkoja. Ei mitään tempputöitä, joilla parannetaan työllisyyslukuja.

Kuka on duunari?

Perjantai 4.5.2018 klo 15.30

Vietimme alkuviikosta vappua, jota pidetään eräänlaisena työläisen juhlana. Monissa vappupuheissa kuuli kerrottavan, kuinka ”duunarin kyykyttäminen” saa riittää ja ”duunarit kantavat tätä maata” jne. Aloin sitten miettimään, että kuka tarkalleen ottaen on ns. duunari? Perinteinen jako on tietysti porvarit ja duunarit, oikea ja vasen. Duunari väittää porvarin riistävän häntä ja porvari väittää duunarin olevan liian tehoton ja niin edelleen ja niin edelleen.

Mutta mielestäni tämä jako on vanhentunut. Jos vanha jako oli vertikaalinen oikea vs. vasen, väitän että nykyinen jako on pikemminkin horisontaalinen, eli alakerta vs. yläkerta. Ketä kuuluu alakerran porukkaan? Sinne kuuluu mielestäni yksiselitteisesti työtätekevä kansa. Palkolliset, mutta myös ihan yhtä lailla ne tuhannet pienyrittäjät, jotka vääntävät päivät samaa duunia kuin työntekijänsä ja illalla tekevät firman paperityöt.

Ketä kuuluu yläkertaan? Sinne kuuluu ns. eliitti sekä oikealta ja vasemmalta. Isojen korporaatioiden veroparatiiseihin rahansa kiikuttavat johtajat yhtä lailla kuin hulppeata palkkaa vetävät ammattiyhdistysjohtajat. Eli koko lailla ne kaverit, joiden monikymmenkertainen palkka työtätekevän ihmisen palkkaan verrattuna herättää kysymyksiä vähän väliä.

Mikä tässä ajattelussa on sitten se kaiken ydin? No se on tietenkin se, että nyt olisi korkea aika palkkaa saavan keski- tai pientuloisen ja saman luokan tuloja nauttivan yrittäjän ymmärtää, että heidän välinen nahistelunsa on typerää ja itse asiassa juuri sitä mitä yläkerran väki toivoo. ”Antaa niiden nahistella kuka saa herneet joulupöydästä niin kukaan ei huomaa kun me viemme kinkun”. Toisin sanoen mitä sillä on väliä, tuleeko raha perheen elättämiseen palkkana vai jonain muuna. Olennaista on tulojen määrä ja mihin se riittää. Elättääkö sillä perheen vai ei?

Eli vastauksena otsikon kysymykseen: duunari on pien- tai keskituloinen ihminen, joka tekee töitä elantonsa eteen ja maksaa joka eurosta veroja yhteisen hyvän eteen. Huolimatta siitä millä nimellä kutsutaan sitä pankkitilille tulevaa rahaa. Ja nämä ihmiset todellakin kantavat tätä maata ja heidän kyykyttämisensä tulisi lopettaa. Ja kun tämän maan työtätekevät ihmiset tajuavat olevansa samassa veneessä yhteisellä asialla, saattaa tuskan hiki hiipiä yläkerran ihmisten selkään.

Se on se hetki, kun tämän maan talous saadaan kääntymään.

Miksei yrittäjä palkkaa?

Perjantai 29.12.2017 klo 17.33

Viime päivinä on taas paljon puhuttu työllisyydestä ja työttömyydestä ja ennen kaikkea siitä kuinka enemmän ihmisiä saataisiin töihin. On karu mutta todellinen asia, että nykyisillä työllisyysasteluvuilla ei enää pitkään kestä, että julkinen sektori kyykkää. Monesti kuulee kysyttävän, miten voitaisiin työnantajia kannustaa palkkaamaan uusia työntekijöitä. Tämän koko ajatuksen lähtökohta on mielestäni täysin väärä. Ei yrittäjä palkkaa työntekijöitä silloin kun siihen kannustetaan tai sitä erityisesti tuetaan. Yrittäjä palkkaa ihmisiä, kun hänellä on niin paljon töitä, että hän tarvitsee uusia työntekijöitä. Ihmisten palkkaaminen ei siis ole mikään tavoite. Se on seuraus siitä, että yritys on onnistunut kasvattamaan kannattavaa liikevaihtoaan.

Ja tästä päästäänkin siihen todelliseen kompastuskiveen. Uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa mikro- ja pienyrityksiin. Mikä on sitten se syy, että hyvin monet mikro- ja pienyrittäjät välttelevät työntekijän palkkaamista niin kauan kun pystyvät?

Syy on selkeä. Mikroyrittäjälle työntekijän palkkaaminen on yksinkertaisesti liian iso riski. Palkan sivukulut höystettynä muutamalla tusinalla luvalla, joita työntekijälle on hankittava, on iso mietinnän paikka. Tästä huolimatta vielä isomman pohdinnan aiheuttaa palkkatyön luonne verrattuna yrittäjyyteen. Jos yrittäjä saa ostettua haluamansa työn, oli se sitten mikä tahansa, toiselta yrittäjältä hän myös hyvin todennäköisesti niin tekee. Miksi? Koska toiselta yrittäjältä ostettaessa yrittäjä ei osta työtä, hän ostaa tuloksen. Työstä myös todennäköisesti maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun työ on hyväksytysti saatu suoritettua. Ja ennen kaikkea toiselta yrittäjältä ostettaessa yrittäjä pystyy ostamaan juuri sen verran työtä, kun hän tarvitsee. Kukaan ei jauha minimityötunneista. Tai kertyvistä lomapäivistä. Tai sopimuksen minimikestosta. Tai jos jauhaa, huomaa hyvin nopeasti jauhavansa yksinään. Ei yhdelläkään mikroyrittäjällä ole varaa maksaa työstä, jota hän ei tarvitse. Yrittäjän kanssa toimiessa ei myöskään tarvitse huolehtia sairaslomariskeistä. Niistä huolehtii se toinen yrittäjä.

Mikroyrittäjä on siis todellinen pätkätyöläinen ja 0-tuntisopimus on jokaisen yrittäjän arkea. Yksinkertainen syy siihen, että yrittäjä suosii toista yrittäjää aina kun mahdollista, on tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen. Paikallinen sopiminen, joka tyydyttää molempia osapuolia. Näin ei valitettavasti hyvin usein ole työntekijän palkkaamisen kohdalla. Tämä ei tietenkään ole palkansaajan vika. Tämä on kaikkien heidän vika, jotka ovat olleet luomassa niin jäykkiä työmarkkinoita, että ne eivät enää vastaa tarpeeseen.

Tämän kun ymmärtäisivät liitotkin niin ei välttämättä olisi jäsenmäärät laskussa.

Pienyrittäjyys avainasemassa talouden elpymisessä

Perjantai 30.12.2016 klo 14.23

Suomen talous on huolestuttavassa tilassa. Valtio tekee edelleen reilua alijäämää ja rakenneuudistukset liikkuvat hitaanlaisesti eteenpäin. Nykyinen hallitus on saanut hyviä uudistuksia läpi, mutta edelleen on tehtävää.

Talouden elpymisen kannalta avainasemassa on työllisyyden parantaminen. Uudet työpaikat syntyvät tällä hetkellä pääasiassa mikro- ja pienyrityksiin. Näin ollen olisi ehdottoman tärkeää, että varmistaisimme näille yrityksille parhaat mahdolliset toimintaedellytykset. Jokainen yritys luo itse oman menestyksensä, mutta valtio voi omilla toimillaan siinä auttaa.

Perussuomalaiset Nuoret julkaisivat tänään Pienyrittäjyys-ohjelman, jossa tuodaan esille kehitysehdotuksia pienyrittäjien tukemiseksi. On varmasti paljon muitakin asioita, joita voidaan kehittää, mutta ohjelmaan on tuotu mielestämme oleellisimmat.

Ohjelmaan voi tutustua tästä, ja kommentointi/mielipiteet ovat enemmän kuin tervetulleita!